Meaning,
Language and Changing Cultures
Multidisciplinary postgraduate studies network in the Humanities
by four Centres of Excellence at the University of Helsinki
Merkitys,
kieli ja kulttuurien muutos
Monitieteinen humanistisen alan tutkijankoulutusverkosto
Yleiskuvaus
Tutkijaopiskelijat ja väitöskirja-aiheet
Toimintasuunnitelma
Seminaarit
Ohjaajapooli
Verkoston tutkijankoulutuspaikka 2005-2009
Yhteystiedot
Merkitys, kieli ja kulttuurien muutos on kuuden Helsingin yliopistossa toimivan humanistisen alan yksikön muodostama monitieteinen tutkijankoulutusverkosto. Verkoston jäseninä on neljä Suomen Akatemian huippuyksikköä: Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot ja kirjastot, Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikkö, Mielen historian tutkimusyksikkö sekä Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikkö. Lisäksi verkostoon kuuluvat Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaine sekä Renvall-instituutin aatehistorian tutkimus. Verkoston monitieteinen ohjaajapooli koostuu edellä mainittujen yksiköiden varttuneemmista tutkijoista; toiminnan piirissä on yli 30 tutkijaa.
Verkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa ovat edustettuina verkoston kaikki yksiköt. Johtoryhmän muodostavat prof. Jaakko Frösén, prof. Jaakko Hämeen-Anttila, akatemiaprof. Simo Knuuttila, dos. Tuomas M.S. Lehtonen, prof. Terttu Nevalainen, prof. Raija Sollamo sekä tutkijankoulutusverkoston vastuuhenkilönä dos. Päivi Pahta. Johtoryhmä päättää koulutusverkoston toiminnan periaatteista, valitsee tutkijaopiskelijat sekä tekee verkoston käytännön toimintaa koskevat päätökset. Verkoston hallinnointi tapahtuu Englannin kielen muutoksen ja vaihtelun tutkimusyksikön kautta, joten hallinnollisesti verkosto on osa englannin kielen laitosta ja humanistista tiedekuntaa.
Monitieteisen tutkijankoulutusverkoston toimintaidea rakentuu jäsenyksiköiden tutkimuksen metodisten ja sisällöllisten yhtymäkohtien varaan. Yleisellä tasolla verkoston tutkimukset ovat eurooppalaista kulttuuria ja sen juuria koskevaa perustutkimusta. Suunnitteluvaiheessa tutkimuksen kohteeksi määrittyi erityisesti kielellisen merkityksen muutos (1) filosofian historiassa ja eurooppalaisessa aate- ja oppihistoriassa, (2) varhaisissa kieliyhteisöissä, kulttuurisissa traditioissa, käännöksissä ja tulkintaperinteissä, (3) näitä koskevat metodiset kysymykset sekä (4) näihin liittyvien uusien aineistojen tuominen tutkimuksen piiriin.
Tutkijakoulutettavien näkökulmasta hankkeella on erityistä painoarvoa sen monitieteisyyden ja jäsenyksiköiden korkean kansainvälisen tason vuoksi. Verkoston tarjoama koulutus suosii tohtoriprofiilia, jossa osallistuminen monitieteiseen yhteistyötoimintaan lisää pätevyyttä omalla erikoisalalla ja kehittää yhteistyökykyä yli tieteidenvälisten rajojen. Verkostolla on laajat kansalliset ja kansainväliset yhteydet, joiden kautta se pystyy tarjoamaan tutkijaopiskelijoille mahdollisuuden saada monelta tieteenalalta ohjausta myös yksiköissä vierailevilta asiantuntijoilta.
Verkostolla on syksystä 2003 lähtien kaksi Helsingin yliopiston rahoittamaa nelivuotista tutkijaopiskelijan paikkaa. Johtoryhmä valitsi keväällä järjestetyn avoimen haun perusteella verkoston koulutuspaikoille seuraavat jatko-opiskelijat: FM Marke Ahonen (1.7.2004-31.12.2006), FM Mikko Tolonen (1.8.2003-31.7.2004) ja FM Anni Vuorinen (1.9.2003-31.8.2007). Lisäksi hakemuksensa jättäneistä valittiin toiminnan piiriin kuusi muuta jatko-opiskelijaa, joten verkoston toiminnassa on mukana kaikkiaan yhdeksän tutkijaopiskelijaa. Tulevaisuudessa haemme rahoitusta lisäpaikkoihin.
Tutkijaopiskelijat ja väitöskirja-aiheet
FM Marke Ahonen,
Antiikin filosofien käsitykset mielen sairauksista
(Klassillisen filologian laitos)
FM Sini Kangas,
Deus le volt: The image of religious violence in early crusade movement
(Historian laitos)
FM Marianna Hintikka,
The history of evil: Cognitive categories and prototypes
(Englannin kielen laitos)
FM, TM Timo Nisula,
The ambivalence of concupiscence in the anthropology of Augustine
(Systemaattisen teologian laitos)
TM Ritva Palmén,
Rikhard Pyhäviktorilaisen (k. 1173) käsitys imaginaatiosta
(Systemaattisen teologian laitos)
FM Maura Ratia,
Tobacco controversy in the Early Modern period: Personal pronouns and affect
in argumentation
(Englannin kielen laitos)
FM Anni Sairio,
1700-luvun Englannin naisverkostot, kielellä vaikuttaminen ja vaikutus
kieleen
(Englannin kielen laitos)
FM, MA Carla
Suhr, A diachronic study of English witchcraft pamphlets, 1566-1700
(Englannin kielen laitos)
FM Mikko Tolonen,
Kohteliaisuus, yhteiskunta ja politiikka Britanniassa vuosina 1720-1776
(Historian laitos)
Verkosto toimii
kahdella tasolla:
(1) Koulutettaville räätälöitävä toiminta tapahtuu
pääasiassa seminaarien muodossa ja keskittyy verkoston nimessä
mainittuun aiheeseen. Verkosto kokoontuu seminaariin 2-4 kertaa lukukaudessa.
Seminaareihin kutsutaan pääsääntöisesti myös
verkoston monitieteisen ohjaajapoolin jäsenet.
Seminaarien pääasiallinen funktio on antaa koulutettaville tilaisuus
esitellä tutkimuksensa etenemistä ja saada palautetta usean tieteenalan
edustajilta. Lisäksi järjestämme seminaareja, joissa verkoston
ohjaajat tai kutsutut puhujat pitävät esitelmiä.
(2) Opiskelijoille suositellaan seminaarien lisäksi oheistoimintaa. Opiskelijoille tiedotetaan sellaisesta verkoston yksiköiden toiminnasta, joka on heille avoinna (esim. yksiköiden seminaarit, erilaiset konferenssit, kurssit tai vierailuluennot). Osallistuminen näille on suositeltavaa, mutta ei pakollista; kukin opiskelija voi poimia tilaisuuksia tarpeidensa ja ohjaajiensa suositusten mukaisesti.
Edellä kuvaillun toiminnan lisäksi verkosto luo edellytyksiä yksilöllisen ohjauksen saamiseen ohjaajapooliin kuuluvilta tutkijoilta sekä tutkijankoulutettavien omalle verkostoitumiselle.
Syksy 2004
Ke 13.10. klo
14-16 (tutkijakollegiumin seminaarihuone 136, Fabianinkatu 24 A, 1. krs)
Syksyn ensimmäisessä seminaarissa Marke Ahonen esittelee väitöskirjatutkimustaan,
aiheena Antiikin filosofien käsitykset mielen sairauksista. Lisäksi
keskustelemme tutkijankoulutukseen, tutkijan uraan ja identiteettiin liittyvistä
kysymyksistä; keskustelun taustaksi on hyvä palauttaa mieliin kansleri
Kari Raivion pääkirjoitus "Tutkijankoulutus hakoteillä?"
Yliopistolehdestä 9/04 (20.8.2004).
Ke 8.12. klo
13-16 verkosto järjestää semantiikkailtapäivän, jossa
valotetaan merkityksen tutkimukseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista.
Puhujiksi ovat lupautuneet FM Jarno Raukko (Englannin kielen laitos; merkityksen
tutkimuksesta kielitieteessä, erityisesti polysemiaa), FT Päivi
Koivisto-Alanko (Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikkö;
merkityksen tutkimuksesta kielitieteessä, erityisesti kognitiivista semantiikkaa
historiallisen kielentutkimuksen näkökulmasta) ja dos. Panu Raatikainen
(Tutkijakollegium; merkityksen tutkimuksesta filosofiassa). Paikkana on tutkijakollegiumin
seminaarihuone 136 (Fabianinkatu 24 A, 1. krs).